Elämä valuu sormien välistä

#lamaannuseilopu Milloin mikin ihmissuhdeasia heittää vähäisen toimintakyvyn raiteiltaan. En parane elämän varjopuolien kolhuista. Tiedän että joku ajattelee: et ole antanut tarpeeksi anteeksi, et ole rukoillut tarpeeksi, et nojaa Herran apuun. Nämä kaikki on totta ja tärkeitä, mutta en vain osaa. Arkipäivä ei suju ja kodin kaaos masentaa. En pääse ulos noidankehästä. Sama vähissä ihmissuhteissa. Vanhempi lapsi haki eilen auton lainaan vkl ajaksi. Tuli vain pahaa mieltä kun pyysin hänen apua pienessä käytännön asiassa. Hän kyllä auttaa, kun asia on etukäteen ohjelmoitu ja sovittu. Sama nuoremman kanssa. Joka muuttaa tän kesän aikana hänkin pois. Jään sitten yksin paitsi lemmikkejä on. Kaikki lapsuuden rikkinäiset palaset omilla lapsilla ja aina vaan itselläkin vaivaavat. Uskovien yhteyttä en enää jaksa. Olen liian rikki sellaiseen. FBstä seuraan joskus kokoontumisia. Rukoilen liian vähän. En saa minkään asian suhteen järjestystä ja rutiinia.