Miksi pelkään?

Olen peloissani, ahdistunut ja kaikkea siihen viittaavaa. Tekisi mieli vaan itkeä ja oikeen parkua. Sairastan syöpää. Luotan Jumalaan ja Hänelle olen asiani jättänyt. Miksi siis tunnen nuo kaikki negatiiviset tunteet? Uskon että Hän parantaa minut jos on Hänen tahtonsa. Olen kuin lapsi joka haluaa Isän huomiota ja vakuuttelua että kaikki järjestyy. Haluan rauhan tämän asian kanssa. Rukoilisiko joku puolestani?